onsdag 18 oktober 2017

Ipmirdit go leanastivrrat maid olmmošvuoigatvuođat mearkkašit sámi álbmogii?

Juovlamánu 10 beaivvi 1948:s dohkkehii ON olmmošvuoigatvuođajulggaštusa.  Muhto vaikko ollu čáppa sánit lea celkon ja vaikko Ruoŧŧa lea dohkkehan sámiid sierra álbmogin, de jotket davvi-Ruoŧa leanastivrrat dakkár bargovugiiguin maid Sámedikki čoahkkinjođihangoddi dás garrasit moaitá.

Maŋŋel nuppi máilmmisoađi de mearridedje stuora našuvnnat oktasaš cealkámuša oppalaš olmmošvuoigatvuođaid birra. Ovttastuvvon Našuvnnaid vuođđonjuolggadus lei dohkkehuvvon moadde jagi ovdal, ja 1948:s galggai vuosttaš olmmošvuoigatvuođa-instrumeanta biddjot ovdan generálačoahkkimis.

Eleanor Roosevelt, olmmošvuoigatvuođaid kommišuvnna ságadoalli celkkii ná go son kommišuvnna bealis geigii árvalusa generálačoahkkimii:

- Dát lea stuora dáhpáhus sihke Ovttastuvvon Našuvnnaid doaimmas ja olmmoščeardda eallimis. Dát cealkámuš sáhttá roahkka šaddat min riikkaidgaskasaš Magna Chartan buot máilmmi olbmuide. Loga eambbo

Sihke ON-njuolggadus ja olmmošvuoigatvuođaid cealkámuš bokte riikkaidgaskasaš beroštumi olmmošlaš friddjavuođaide. Dát guokte dokumeantta:

  • doalahit ahte vuoigatvuođat gusket buohkaide, ja deattuha visot olbmuid dásseárvosašvuođa
  • dohkkehit olmmošvuoigatvuođaid duohtandahkama oktasaš mihttomearrin visot olbmuid várás,
  • identifiserejit maiddái iežá vuoigatvuođaid, stáhtalahtolaš, ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid – visot olbmuide buorrin.

Ovttastuvvon Našuvnnaid generálačoahkkin dohkkehii oppalaš cealkámuša olmmošvuoigatvuođaid birra 48  juo-jienain. Ii oktage riikka jienastan vuostá. Gávcci riikka eai jienastan. Loga eambbo

Olmmošvuoigatvuođaid oppalaš cealkámušas lea álggahus ja de leat 30 artihkkala. Maŋemus oassi álggahusas čuodjá ná: ” jus geatnegasvuođaid galgá nagodit ollašuhttit, de lea oktasaš ipmárdus dáin friddja- ja vuoigatvuođain áibbas deaŧalaš”. Dat soaitá čilgehussan dasa go muhtun riikkain gos lea garraset oaidnu olmmošvuoigatvuođaide, eai oro nagodeame olahit seamma ipmárdusa go máilbmi muđui.

Maiddái Ruoŧa leanastivrrat čuoččuhit ahte sis leat olmmošvuoigatvuođat guovddážis. Norrbottena leana leanastivra čállá iežas barggu birra ahte"...vuođđun barggus lea vealahanláhka ja olmmošvuoigatvuođaid julggaštus”. Dat čállá maid ahte: " Leanastivrra bargu servodatplánemiin galgá addit buriid ja dorvvolaš eallineavttuid ja guhkilmas guoddevaš eallinbirrasa leana ássiide ja gussiide. Kulturbiras lea oassi servodaga historjjás; dat addá bistevašvuođa árgabeaivvis ja lokte olbmo ipmárdusa máilmmis." Loga eambbo

Govt dat doaibmá leanastivrraid beaivválaš doaimmas? Ovdamearkan sáhttit váldit Artihkal 22 olmmošvuoigatvuođaidjulggaštusas:

Juohke olbmos lea riekti servodatlahttun oažžut sosiála dorvvolašvuođa ja ahte su ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš rievttit, mat leat áibbas dárbbašlaččat su gutnálašvuhtii ja vai son friddja beassat ovdánit, duohtandahkkojuvvojit našuvnnalaš doaimmaid bakte, ja álbmotgaskasaš ovttasbarggus iešguđet stáhta organisašuvnna ja resurssaid vuhtiiválddidettiin.

Muhto govt doahttaluvvo sámi dimenšuvdna ja olmmošvuoigatvuođalaš bealit leanastivrras ja sin bargiid gaskkas? Mii váldit ovdamearkan golbma dáhpáhusa mas olmmošvuoigatvuođat eai leat vuhtiiváldojuvvon.

Ruvhten Sijte lea váidán Jämtlándda leana Leanastivrra Justiisakanslerii (JK:ii) váilevaš áššegieđahallamis duottarguovlluid sarvvabivdorivttiid ektui. Skábmamánu 26 b 2014 gávnnaha JK iežas mearrádusas (Dnr 5748-13-21 Aktbilaga 37) ee ahte Ruvhten Sijte ii leat beassan buktit cealkámušaid bivdoriektelobiid addimiidda máŋgga jahkái. JK oaivvilda dán njuolgut rihkkut hálddašanlága. Leanastivrra gulahallan čearuin ii leat leamaš go kopiijat dain mearrádusain mat leat dahkkon bivdoriektelobiid birra, ja ovtta jagi šattai čearru ieš gáibidit beassat oaidnit leanastivrra áššebáhpiriid. JK oaivvilda ahte leanastivrra áššegieđahallan lea hui váilevaš ja rihkku hálddašanlága njuolggadusaid gulahallangáibádusaid birra.

Västerbottena leana leanastivra addá sámi bivdovuoigatvuođalaččaide heajut eavttuid go ruoŧelaš bivdiide sarvvabivddu oktavuođas. Eiddobáliid lea Davvi-Ruoŧa Hoavvariekti (23.9.2014 B564-13) duomus cealkán  ná ovttaskas sámi sarvvabivdiid hárrái:

" Ii gostege bivdolágas, bivdoláhkaásahusas dehe Luonddugáhttendoaimmahaga njuolggadusain boađe ovdan ahte láhkaásaheaddji dáhttu ahte leanastivra- iežas válddi rámma siskkobealde bivdoeavttuid mearrideamis, galggašii sáhttit hutkat dakkár eavttu mii nu čielgasit dahká sámiid sorjavažžan priváhta eananeaiggádiid dáhtus soabadallat. "

Dat ákkat maid leanastivra anii válddi čađaheamis ja mii geahnohuhtii sámi bivdorievtti, hilgojuvvui duopmostuolus. Västerbottena leanastivrras ii lean lágalaš vuođđu ná gieđahallat ášši.

Goalmmát ovdamearka lea Norrbottena leana Leanastivra. Skábmamánu 25 b fámohuhtii Leanastivra iežas ovdalis dahkkon mearrádusa suodjeobjeavtta gieđahallamis Vidsel vearjogeahččalanbáikkis (Dnr 451-13020-14). Mearrádusas daddjo ahte ”suodjeobjeakta ásahuvvo vai dakko bakte várjala álbmoga vahágiid vuostá maid militearadoaibma sáhttá dagahit”. Dat mearrádus masa dás čujuhuvvo mearkkaša ahte bággodoaibma fámohuhttojuvvo ja dat han berrešii leat dohkálaš? Čuolbma lea dattege ahte dát suodjeobjeakta ii lean álggu rájes ge lobálaš. Leanastivra lea meannudan iešráđálaččat ja summálit. Ja mearrádusas ii celkojuvvo mihkke das govt sámi našuvdna ja sámi kultuvra galggašii ”suddjejuvvot vahágahttima vuostá”. Sáddenlisttus oaidná ahte Leanastivra ii leat gulahallan Sámedikkiin vaikko dat lea sámiid álbmotválljen orgána ja sámi našuvnna lágalaš ovddasteaddji. Sámediggi galgá Sámediggelága (1992:1433) 2 kap. 1 § jelgii bargat ealli sámi kultuvrra ovdánahttimiin ja vuolggahit doaimmaid ja evttohit doaibmabijuid mat ovdánahttet dán kultuvrra. Sámedikki bargguide gullá eareliiggánit servodatplánema oassálastin ja dat galgá gozihit sámi dárbbuid, maiddái boazoealáhusa beroštumiid eanan- ja čáhcegeavaheami ektui.

Mii diehtit ahte ii makkárge militearadoaibma ávkkut sámi kultuvrii, lea baicca nuppeládje. Vearjobuvttadeapmi ja vearjogeahččaleamit eai galgga čađahuvvot sámi eatnamiin ja čáziin jus Sámediggi beassá mearridit. Ovttaskas sápmelaččat ja maiddái sámi našuvdna (namuhuvvon maiddái 1751 Strömstadsoahpamuša mildosis) gillájit dáinna. Ja historjjálaš bealli čájeha ahte ruvkket ja vearjobuvttadeapmi čatnasit dávjá oktii. Sámediggi hilgu iežas ruvkepolicys ođđa ruvkedoaimmaid dasságo ILO 169 lea ratifiserejuvvon.

Mii sámit leat sierra álbmot Ruoŧas. Ođđajagimánu 1 b rájes lea dat formálalaččat nannejuvvon Ráđđehusvuođus  (vuosttaš kapihttalis, nuppi paragráfas, guđat oasis). Čabu šállošeapmi ii leat nohkka, dát meannudeapmi čájeha ahte systemas lea leamaš vearrut guhkit áiggi. Vaikko ráđđehusat lotnahuvvet ja riikkabeaivvi eanetlogut lotnahuvvet, de ii oro leanastivrraid oaidnu sámi kultuvrii buorránan. Danne lea Sámediggái ja sámi našuvdnii álki čájehit dáhtu rievdadit dili.

Dál leat doarvái gillán dáruiduhttinproseassain ja dainna ahte iežát dulbmot min kultuvrra ja min álbmoga. Mađi čielgaseappot leanastivrraid váilevaš eiseváldedoaimmat bohtet ovdan, dađi deaŧaleabbo lea ahte mii ieža mearridit áššiin mat midjiide gusket. Namalassii Sámedikki dievasčoahkkima bakte mii lea áidna sámi lágalaš ovddasteaddji.

Dál sáhttit mii ja máilmmiservodat muđui ovttastuvvot vuosttaš Olmmošvuoigatvuođa-instrumeantta jagi ávvudeamis. Máilmmiservodaga gieđahallan addá midjiide vejolašvuođa ain geavahit váhnemiiddámet kultuvrra vuovnnain, ja sirdit dan boahtte buolvvaide, mánáidasamet ja mánáidmánáidasamet.

Sámi leat mii álbmot!

 

Stefan Mikaelsson, Sámedikki ságadoalli

Per Olof Nutti, várreságadoalli  

Mona Persson, várreságadoalli

Lars Wilhelm Svonni,  várreságadoalli

© Sametinget 2017
Uppdaterad: 2015-01-07

Om Sametinget

Sametinget är både en statlig myndighet och ett folkvalt samiskt parlament med uppdraget att verka för en levande samisk kultur i Sverige.

 

Myndigheten

Sametinget är en statlig myndighet med förvaltningsuppgifter under regeringen.

Det folkvalda organet

Det folkvalda parlamentet består av 31 ledamöter som träffas till plenum tre gånger per år. Styrelsen är ytterst ansvarig för Sametingets verksamhet.

Kontakt

Sametinget
Box 90, 981 22 GIRON/KIRUNA
Besök: Adolf Hedinsvägen 58
Tel 0980-780 30, Fax 0980-780 31

Kontaktformulär

Öppettider:
Mån-Fre 08:30--12:00, 13:00--16.00
Sommartid:
Mån-Fre 08:30--12:00

Följ Sametinget

MenyPress
MenyPress
På sametinget.dev.imcode.com använder vi cookies för att webbplatsen ska fungera på ett bra sätt för dig. Genom att fortsätta surfa godkänner du att vi använder cookies. Vad är cookies?