Ruoŧŧa lea vuolláičállán ON konvenšuvnna biologalaš máŋggabealatvuođas, mainna mii geatnegahttit iežamet suddjet min biologalaš máŋggabealatvuođa, ja geavahit dan nu ládje ahte ii billahuva dahje noga. Dát mearkkaša ovdamearkka dihte ahte mii galgat ávkkástallat vumiid nu ahte dat eai noga, eanandoallu ja guolásteapmi galget leat bistilat nu ládje ahte šlájat birgejit ja ahte guolli ii noga.
Luonddus lea iežas árvu. Olbmuid riektái rievdadit ja ávkkástallat luondduriggodagaid gullá ovddasvástádus hálddašit luonddu buoragit. Sámi geahččanguovllus leat visot jearaldagat luonddubirasjearaldagat, maid ii mana sirret kultuvrras. Sámi geahččanguovlu eatnamiid hárrái siskkilda ruoná infrastruktuvrra, biologalaš máŋggabealatvuođa ja iešguđetge ekovuogádatbálvalusaid, nugo dat bálvalusat maid boazu buktá.
2022 máilmmi riikkat bohte oktii COP15:is Montrealas Kanadas ođđa globálalaš rámmas biologalaš máŋggabealatvuođas. Rámma gohčoduvvo Kumming-Montreal-rámman. Dan ulbmil lea doaibmabijuid bokte “bissehit ja jorgalit biologalaš máŋggabealatvuođa massima olbmuid ja planehta buorrin” 2030 rádjái.