Repatrieren doaba boahtá gaskaáiggi latiinnagielas (repatrio) mas re – mearkkaša máhcahit ja patria mearkkaša máttuideana. Álgoálbmogat miehtá máilmmi leat bargamin máttuideaset ja dávviriid máhcahemiiguin, mat dolvojuvvo čájáhusaide ja dutkamiidda. Nállebiologat beroštedje erenoamážit olbmo bázahusain.
"Nállebiologiija"
Nállebiologiija lei ovdal akademalaš fágasuorgi, mas olbmo čearddalašvuođa dutkujuvvui. Dál atnet nállebiologiija psuododiehtagin, mas ii lea eahpedieđalaš. Rasisttalaš jurdagat ja oahppa ahte kultuvrrain leat iešguđetge dásit čuožžilit 1700-logu loahpas, 1900-logu álggus dat lei alimusas ja nuppi máilmmisoađi maŋŋá dan sajádat unnui. Carl von Linné oaivvildii lea dat gii oaivvildii ahte makkár olmmoš lea oaidnit mearridii olbmo iešvuođa, muhto 1800-logus álge dutkit addit eanet deattu nálledoahpagii.
"Oaiveskálžžu indeaksa"
Ruoŧa antropologa Anders Retzius jugii 1840-logus olmmoščearddaid oaiveskálžžu indeaksa mielde (guhkes oaivi ja oanehis oaivi). Su bárdni Gustaf Retzius čuoččuhii ahte Ruoŧa álbmot lei eanemus homogena álbmot Eurohpás, 87 proseantta álbmogis leat guhkes oaivvit ja dušše 13 proseantta oanehis oaivvit. 1870-logus šattai čearddalaš jurddašeapmi dehálaš oassin dieđalaš ja politihkalaš digaštallamis. Jagis 1921 ásahuvvui stáhta nállebiologiija instituhtta Uppsalai, doavttir Herman Lundborg lei dan hoavda. Jagi 1958 rievdadii instituhtta namas medisiinnalaš genetihka ossodahkii ja ovttastahttojuvvui Uppsala universitehtain.
Jurdagat leat seilon
Jurdagat iešguđet čearddaid iešvuođaid, headjuvuođaid ja dávddaid birra duvdiluvvui historjjá dudná. Muhto dattege lea dat jurdagat seilon ahte muhtun kultuvrrat leat buoret go eará ja lea váikkuhan sihke Riikabeaivvi mearrádusaid, eiseváldebargiid guottuid ja dieđalaš ja politihkalaš digaštallama.