Boazodoalloguovlu
Dat guovlu Ruoŧas gos lea boazodoallu. Guovlu gokčá lagabut 50% Ruoŧas, muhto visot dát eatnamat eai leat dohkálaš guohtuneatnamat. Boazodoalloguovllus leat golbma dehálaš váldoguovllu, gos boazodoalus leat iešguđetlágán vuoigatvuođat: Birrajagieatnamat (boazoguohtunvárit), dálveeatnamat ja konsešuvdnaboazodoalu guovllut. Boazodoalloguovlu lea juhkkojuvvon 51 čerrui.
Čearru
Ruoŧas leat 51 čearu. Čearu eatnamiid sturrodat rievddada sakka, nu maiddái juohke čearu boazoeaiggádiid ja boazobargiid lohku.
Čearru lea geográfalaš guovlu, gos lea boazoealáhus (gč. kárttá). Dat organiserejuvvo ekonomalaš ja hálddahuslaš searvin, mas lea stivra. Čearru lea maiddái juridihkalaš ovttadat, mii ovddasta dan boazoeaiggádiid. Čearru galgá doaimmahit boazobargguid dan geográfalaš guovllus, boazoeaiggádiid oktasaš beroštumiid mielde.
Čearu boazobargit lávejit dahkat siiddaid ovdalgo johttájit dálveeatnamiidda. Ámmátboazobargi gohčoduvvo árbevirolaččat isidin dahje eamidin - dološ doaba, mii ain gávdno boazoealáhusas.
Doloža rájes geavaheapmi
Čearuid eananatnu lea geavahanvuoigatvuohta, man vuođđu lea doloža rájes geavaheapmi. Dat mearkkaša ahte boazoealáhus lea atnán eatnamiid nu guhkes áiggi ahte ii oktage dieđe goas dahje got dat álggii. Dán áiggi bohccot guođohuvvojit sihke priváhtta eatnamiin ja eatnamiin, maid stáhta čuoččuha iežas oamastit.
Boazodoalloriekti
Boazodoalloriekti mearkkaša vuoigatvuohta geavahit eatnamiid boazoealáhussii, bivdui ja guolásteapmái. Boazodoallorievtti vuođđu lea doloža rájes geavaheapmi. Doloža rájes geavaheapmi lea boares eananlága (jordabalken) jelgii oamastanriekti, mii lea ásahuvvan guhkes áigge eanangeavaheamis eastagiid haga. Doloža rájes geavaheapmi doaibmá vuođđolága (regeringsformen) mielde ja ii leat vuoigatvuohta, man stáhta lea iešmielas addán sámiide. Boazodoalloriekti lea opmodat ja danin dasa gusto maiddái opmodatsuodjalus.
Boazodoalloriekti ii leat áiggi dáfus ráddjejuvvon. Eananeaiggát ii sáhte hilgut dan eretcealkima bokte. Boazodoalloriekti lea sorjjasmeahttun lágain ja nu guhká go riekti geavahuvvo, de ii sáhte dan rihpat buhtadusa haga.
Birrajagieatnamat
Birrajagieatnamiin oažžu guođohit ealu birra jagi.
- Duottarčearuide leat "birrajagieatnamat" gilvinráji davábeale gitta riikkarádjái
- Vuovdečearuide leat "birrajagieatnamat" vissis mearreguovllut davábealde sámiráji.
- Jemtlándda ja Dalarna leanain leat "birrajagieatnamat" dat nu gohčoduvvon boazoguohtunvárit Jemtlánddas, ja dat sierra eatnamat Jemtlándda ja Dalarna leanas, maid stáhta lea lihttoláigohan boazoguohtuma váras.
Boazoguohtunvárit
Jemtlándda leanas ii leat gilvinrádji gessojuvvon. Dan sadjái ásahuvvojedje dat nu gohčoduvvon boazoguohtunvárit boazoealáhusa dárbbuid dihte, dan proseassas go stáhta earuhii stáhta eatnamiid ovttaskas olbmuid eatnamiin, mii ruoŧagillii gohčoduvvo avvittringen. Boazoguohtunvárit goitge šadde ilá unnit, ja danin stáhta lonistii priváhtta eatnamiid, viiddidan dihte boazoguohtunváriid. Boazoguohtunvárit lea ain tearbma mii geavahuvvo boazodoallolágas. Das leat maiddái čanastagat meahccedikšunláhkii.
Boazoguohtunváriid guovlu lea ovddemusat dakkár eatnamat, maid stáhta čuoččuha iežas oamastit. Sámiin leat boazodoallolága jelgii nanu vuoigatvuođat ja suodji iežas ealáhussii boazoguohtunváriin ja muhtin muddui maiddái dološvierueatnamiin.
Dálveeatnamat
Dálveeatnamat leat eatnamat, maid lea lohpi guođohit golggotmánu 1. beaivvi rájis gitta cuoŋománu 30 beaivvi rádjái. Duottarčearuid ja vuovdečearuid "dálveeatnamat" leat dat eatnamat, mat Ruoŧa boazodoalloguovllus eai leat juogo birrajagieatnamat dahje konsešuvdnaguovllut.
Konsešuvdnaboazodoallu
Son gii lea sápmelaš sáhttá oažžut lobi (konsešuvnna) bargat bohccuiguin lulabealde sámiráji Norrbottena leanas, dan guovllus gos doloža rájis gávdno boazodoallu (Gáláseanu ja Durdnoseanu legiin). Dán nu gohčoduvvon konsešuvdnaguovllus lea birrajagi boazodoallu. Lohpi maiddái mielddisbuktá vuoigatvuođa suitet vissis meari geahččobohccuid guovllu eananeaiggádiidda dahje eanandolliide. Dát geahččoboazoeaiggádat ožžot atnit eanemusat 30 heakka juohke báikedoalu nammii.
Gilvinrádji
Gaskaboddosaš gilvinrádji gessui juo 1867 Norrbottena ja Västerbottena leanain, muhto dat ii fápmuduvvon loahpalaččat ovdal geassemánu 20 b. 1890. Gilvinráji ulbmil lei ahte ii galgan leat lohpi ásahit eanandoalu dan davábealde. Dát guovlu galggai leat dušše boazoguohtuneanan. Máŋga siva geažil dát rádji ii doalahuvvon.
Gilvinrádji gávdno ain ovdamearkka dihte boazodoallolágas, mas dat doaibmá birrajagieatnamiid lulit rádjin. Maiddái meahccedikšunlágas leat čanasteamit gilvinrádjái (Norrbottenis ja Västerbottenis).
Sámirádji
Sámirádji lea dološ hálddahuslaš rádji, mii fápmuduvvui 1766, muhto man duogáš leat boarrásit rádjegeassimat Sámieatnama ja mearragáddeguovlluid gaskkas. Rádji lea dehálaš historjjálaš geahččanguovllus. Sámirádji lei ovdamearkka dihte konsešuvdnačearuid ja iežá čearuid rádji Norrbottenis.
Bruttoeatnamat
Bruttoeatnamiiguin oaivvilduvvojit čearu eatnamat oktiibuot, čearu fápmuduvvon rájiid siskkobealde oktan čearu ovdanbuktojuvvon dološvierueatnamiiguin. Bruttoeatnamiidda goitge eai lohkkojuvvo alla gáiseeatnamat dahje iežá eatnamat, mat eai dohkke guohtuneatnamin.
Nettoeatnamat
Dat eatnamat mat čearus dohkkejit guohtuneatnamin go váldá vuhtii sisabahkkemiid ja dakkár lunddolaš eavttuid, mat hehttejit boazoguohtuma.
Riikkaberoštupmi
Riikkaberoštupmi lea guovlu, báiki dahje ovttaskas albmaneapmi, mii oaivvilduvvo leat dehálaš riikii ja mas lea almmolaš beroštupmi. Riikkaberoštumiid eaktu lea ahte dain galgá leat eareliiggán mearkkašupmi iežas servvodatsuorgái ja danin dat galgá suddjejuvvot váikkhusain.
Boazoealáhus lea riikkaberoštupmi. Iežá riikkaberoštumit leat ovdamearkka dihte raŧit, minerálaresurssat, luonddubirasdikšun, kulturbirrasat, guolásteapmi ja olggustallan.
Resiliensa
Resiliensa lea vuogádaga guhkesáiggi návccat čađahit rievdademiid ja ovdánit. Resiliensii gullá sihke gierdat streassa dahje rievdademiid ja máhcahit dehálaš funkšuvnnaid, maid lea lahppán.
- Bohccui dát sáhttá mearkkašit ceavzit heajos guohtunjagi.
- Čerrui dát sáhttá mearkkašit gierdat lasi sisabahkkemiid guohtuneatnamiin. Dat sáhttet leat ovdamearkka dihte ruvkket, turisma dahje ahte birgehallat gearregiid sihke ekonomalaččat ja psykososiálalaččat.
- Ovttaskas boazoeaiggádii dát sáhttá mearkkašit gierddahallat stuora ekonomalaš vahágiid meahcielliid speadjama dihte.