Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat
ON:a rasisma jávkadan konvenšuvdna (čearddalašvuođavealahan konvenšuvdna ) lea buoremus riikkaidgaskasaš bargoneavvu čearddalaš vealaheami eastadeapmái. Konvenšuvnna ulbmil lea dáhkidit ahte buot olbmuin, beroškeahttá duogážis, lea absoluhtta ja ollislaš vuoigatvuohta buot lágan olmmošvuoigatvuođaide
Eurohpakonvenšuvdna
Vealaheapmi lea gildojuvvon Eurohpakonvenšuvnna 14. artihkkala mielde. Konvenšuvnna lassibeavdegirji 12, mii lea dohkkehuvvon ja das lea vealaheapmi oalát gildojuvvon. EEO-riekti, nugo ovdamearkka dihtii EEO-šiehtadus artihkal 13 ja EO - njuolggadusaid artihkal 21, leat mearrádusat, mas vealaheapmi lea gildojuvvon.
CERD
ON:a čearddalašvuođa vealahankonvenšuvnna bearráigeahččamii lea ásahuvvon erenoamáš lávdegoddi, namalassii CERD (Committee on the Eliminiation of Racial Discrimination). Lávdegottis lea vuoigatvuohta váldit vuostá váidagiid ovtta stáhtas nuppi stáhta vuostá. Lávdegoddi sáhttá maid vuostáiváldit ovttaskas váidagiid stáhtaid vuostá mat leat dohkkehan lávdegotti gelbbolašvuođa dán áššis, ja maid Ruoŧŧa lea dahkan. Ráđđehus lea geatnegahtton jeavddalaččat dieđihit lávdegoddái konvenšuvnna mearrádusaid čađaheami birra.
CERD ávžžuhusat
Čearddalašvealaheami lávdegottis (CERD) leat konkrehta ávžžuhusat Ruŧŧii sámiid ektui. Lávdegottis leat čuovvovaš ávžžuhusat:
- duođaštusgeatnegasvuođa njuolggadusaid ferte rievdadit eanavuoigatvuođa diggeáššiin, nu ahte ii leat dušše čearuid duohken duođaštit iežaset vuoigatvuođaid.
- ahte ferte čearuide juolludit ekonomalaš doarjaga vai sáhttet bealuštit iežaset eananvuoigatvuođaid dikkis ahte rádjakommišuvnna bargu gárvvistuvvo ja ahte sámiid njálmmálaš árbevierut ja sámi čálakeahtes duođaštusa váldojuvvojit vuhtii ///att gränsdragningskommissionens arbete ska färdigställas och att samernas muntliga traditioner och bristen på skriftlig samisk dokumentation ska beaktas
- ahte Ruoŧa minerálaláhka ferte rievdaduvvot nu ahte sámiin lea vuoigatvuohta Free, Prior and Informed Consent (Eaktodáhtolaš (dahje bággekeahtes), ovddalgihtii ja diđolaš miehtamii) ahte riikkaidgaskasaš standárddat vuhtii váldojuvvojit luondduriggodagaid ávkkástallamiid oktavuođas árbevirolaš eatnamiin.
- ahte čearut ožžot dohkálaš buhtadusa Ruoŧa boraspirepolitihka geažil ja ahte dahkko heivvolaš soahpamušat
- ahte Ruoŧŧa oassálastá davviriikkalaš sámesoahpamuša šiehtadallamiiguin ja dohkkehemiiguin ja dohkkeha ILO-soahpamuša nr. 169
- ahte Ruoŧŧa lágaid bokte suddje sámiid vuoigatvuođaid sin árbevirolaš eatnamiidda
- ahte Ruoŧŧa galgá doaibmabijuin vuostálastit ja dokumenteret vašširihkkosiid ja vealaheami ja áššáskuhttit go lea dárbu
- ahte ruoŧŧa galggašii sihkkarastit ahte dihto sámi joavkkut eai vajálduhttojuvvo gustovaš lágaid heiveheamis
DO raporta
2008 geasi almmuhii čearddalaš vealahan áššeolmmái (DO) raporttas ”Sámiid vealaheapmi – sámiid vuoigatvuođat vealaheami olis”. EO:s leat gáibádusat ovttaveardásašeiseválddiide, ahte dat galget čađahit iešheanalaš guorahallamiid ja almmustahttit sorjjasmeahttun raporttaid vealaheami birra. Dieđáhusa ulbmil lea almmuhit sámi álbmoga vásáhusaid ja evttohit doaibmabijuid vealaheami eastadeapmái ja vuostálastimii. Muhtin ovdamearkkat got sámit vásihit vealaheami ja soaibmamiid leat ee.
- Eiseválddiid virgeolbmuid meannudeapmi, geat ain leat váikkuhuvvon assimilerenjurddašanvuohkái ja negatiivva oainnuide sámiid ektui.
- Gielddat ávkkástallat sámi kultuvrra márkanfievrrideamis ja eaige beroš sámi vuoigatvuođain.
- Eai meannut sámiid dego oktagassan, muhto meannudit sámiid dego buot sámit livčče seamma láganat ja okta joavkun.
Muktin evttohusat
Historjjálaš assimileren- ja oahpahuspolitihka geažil lea sámegiella jávkamin. Dárbbašuvvojit garra doaibmabijut mat nannejit giela stáhtusa. Sámiid ja báikkálaš ja nationála eiseválddiid gaskkas lea eahpeluohttámuš, man duogáš lea historjjálaš eahpevuoiggalašvuohta. Hálddašanguovllu gielddat galggašit ásahit doiabmabijuid ovttas sámiiguin, mat dáhkidit sámiid vuoigatvuođaid. Unnitlogu láhki sáhttá lasihit beaktilis ráŋggáštusaid. Galggašit ásahit bealakeahtes bearráigeahččoorgána, mii sáhtášii bearráigeahččat ja dáhkidit ahte sámiid vuoigatvuođaid eamiálbmogin ja nationála unnitlohkun.