Juolludeapmi, maid Sámediggi hálddaša ja mii njuolga guoská boazodollui lea 45:1 juolludeapmi: Boazodoalu ovdánahttin. Boazoealáhus lea dehálaš oassi sámi kulturárbbis.
Obbalaš ovddasvástádus
Stáhtas lea obbalaš ovddasvástádus boazoealáhusa seailluheamis. Boazoealáhus galgá jođihuvvot nu ahte govttolaš mearri boazoealáhusfitnodagain oažžu oadjebas birgejumi. Boazoealáhus galgá jođihuvvot ekologalaš, ekonomalaš ja dásseárvosaš vuogi mielde, vai dat lea kultuvrralaččat ceavzil maiddái guhkit áigái.
Stáhtadoarjagat mat sáhttet guoskat boazoealáhussii leat earet iežá báikegodderuđat, vejolaš prošeaktadoarjagat, mat ruhtaduvvojit ovttas EU strukturfoanddaiguin, nationálalaččat ruhtaduvvon prošeavttat ja iežá áŋgiruššamat nugo ovdamearkka dihte dásseárvodoarjja. Meahcieallibuhtadus ii leat stáhtadoarjja, muhto buhtadus opmodaga massimis.
Maid sisttisdoallá dat nu gohčoduvvon ovdánahttinjuolludeapmi?
Boazodoalu ovdánahttinjuolludeapmi gokčá earet iežá dáid goluid:
- Riikkarádjebuođut ja boazodollui gullevaš vuođđorusttegat.
- Riikkaberoštumit dakkár eatnamiid dáfus, mat boazodollui leat allaárvosaččat dahje hearkkit.
- Luonddubirrasa ja kulturbirrasa suiten.
- Bohccobierggu haddedoarjja boazoealáhussii, (1986:255) njuolggadusa mielde.
- Tjernobyl-lihkohisvuođa geažil buhtadus eanadoallofitnodagaide, boazodoallofitnodagaide ja sutnje, gii ollásit dehe muhtin muddui oažžu birgejumi guolásteamis (1994:246) njuolggadusa mielde, Tjernobyl-lihkohisvuođa geažil lassigoluid buhtadusaid birra.
- Roassovahátsuodjalus sáhttá gokčat muhtin oasi fuođđargoluin 35 a § (1993:384) boazoealáhusnjuolggadusa mielde.
Sámedikki ovddasvástádus
Sámediggi gálgá ráhkadit njuolggadusaid ja láhkaásahusaid čuovvovaš áššiin:
- boazolohkan
- boazologahallan
- boazoealáhusa vuhtiiváldin luonddubirassuodjaleami ja kulturbirassuodjaleami beroštumiin
- boazoealáhusa fitnodatregisttar
- haddedoarjja boazoealáhussii
- meahcieallibuhtadusat
- bohccuid mearkun
- boazomearkkat
- soabaheapmi
Sámediggi galgá hoaidit boazomearkagieđahallama, earet iežá mearkkaid registrerema ja heaittiheami. Sámediggi galgá hoaidit čearuid hálddašeami, earet iežá:
- rádjegeassin čearuid gaskkas
- čearu ja njuolggadusaid registreren
- nammadit bearráigeahčči jus stivra váilo
- čearu stivrra registreren
- fápmudit čearu ovddasteddjiid
Iežá áššit main Sámediggi lea ovddasvástádus:
- bearráigeahččat riikkarádjebuođuid ja muhtin boazoealáhusa vuođđorusttegiid
- guohtuma iskat go lea heajos guohtun
- roassovahátsuodjalusa ohcamušat
- Tjernobyl-buhtadusat
- buktit dieđu boazoealáhusa birra servvodatplánemis
- čearuid eanananu ovdanbuktin
- haddedoarjaga ohcamušat
- boazoealáhussii sierra báikegodderuđaid mearrádusat
- meahcieallibuhtadusaid meannudeapmi, meahcieallivahágiid njuolggadusa mielde, ja muhtin oasit Sámefoandda ruhtadeamis boazodoalunjuolggadusa mielde.
Sámediggi galgá iežas doaimmas leat olámuttus visot sámiide, ja Sámedikki gohččun lea ahte eastadit visot vealáheami siskkáldasat sámiid gaskkas. Dat lea stivrenreaidu maiddái Sámedikki iežá doaimmain.
Leanastivrraid ovddasvástádus
Nuorttamus leanaid leanastivrraid ovddasvástádus lea:
- mearriduvvon njuolggadusaid čuovvolahttin
- geahččat bearrái boazolohkama ja ahte boazologahallan ráhkaduvvo
- mearridit bajimus boazologu
- geahččat bearrái ahte čearut vuhtiiváldet luonddubirassuodjalusa ja kulturbirassuodjalusa beroštumiid
- mearridit geavahanrievtti lihttoláigohemiid eatnamiin badjel gilvinráji ja boazoguohtunváriin
- soabahallanovddasvástádus go bohccot guhtot áhkkáreatnamiin
- mearridit áššiin mat gusket konsešuvdnačearuide
- cealkámušat báikegodderuđaid ohcamušaid birra (sáddejuvvojit Sámediggái mearrideapmái)